Kosteusvauriot ovat hyvin yleisiä. Isännöitsijälle tulee uusi vaurio tietoon keskimäärin kerran viikossa. Vakuutusyhtiöt korvaavat n. 38 000 vesivahinkoa vuosittain, ja kosteusvaurioiden määrä on jatkuvassa kasvussa.

Aina kosteusvaurio ei ilmoita itsestään vaan voi piillä rakenteissa vuosia. Siksi riskirakenteet kannattaa kartoittaa esimerkiksi teknisen asiantuntijan avulla. Sen jälkeen riskikohtia voidaan seurata. Toisaalta riskirakennekaan ei aina vaurioidu.

Viisi yleisintä kosteusriskiä kotona

Jokaisessa kodissa piilee kosteusvaurioille otollisia paikkoja. Tässä niistä yleisimmät listattuna:

Puutteellinen vedeneristys

Ennen vuotta 2000 rakennetuissa taloissa vesieristeet eivät olleet pakollisia, jonka vuoksi ne puuttuvat tai eivät vastaa nykytasoa suuressa osassa kiinteistöjä. Näissä taloissa kosteusvahingon riski on luonnollisesti hyvin suuri. Myös vedeneristyksen tekninen käyttöikä on lyhyt; keskimäärin 25 vuotta ja takuukin vanhenee enintään 10 vuodessa. Suurin ongelma on kuitenkin viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset ja rakennusasetukset. Läheskään aina remontin työvaiheita ei ole dokumentoitu, joten on mahdotonta sanoa päältä päin katsottuna, vastaako märkätilojen vedeneristys nykytasoa. Jos märkätilojen remontti on tehty omatoimisesti – eikä vedeneristyksen tekemiseen ole käytetty sertifioitua märkätilojen vedeneristäjää – on suuri riski, että vedeneristys on jäänyt kokonaan tekemättä tai se on tehty puutteellisesti.

Lattiakaivon liittyminen vedeneristykseen

Toinen yleinen vesivahingon aiheuttaja kylpyhuoneessa on lattiakaivo. Lattiakaivon tulisi liittyä saumattomasti vedeneristykseen ja olla tiivistyksiltään kunnossa. Jos tiivistykset eivät ole kunnossa, voi lattiakaivo vuotaa rakenteisiin, kastellen pahimmillaan koko lattiarakenteen sekä alakerran. Lattiakaivo ja vedeneriste tiivistetään oikeanlaisella kiristysrenkaalla varmistaen, että vesi valuu vesieristeen pinnalta suoraan lattiakaivoon osumatta esim. tasoitteeseen tai valuun. Kiristysrenkaan valintaan vaikuttaa moni tekijä ja sen asentaminen tulee tehdä oikealla tavalla. On myös yleistä, että lattiakaivoa pitää nostaa korokerenkaalla. Korokerenkaan liittäminen kaivoon on erittäin tärkeä työvaihe ja vaatii pikkutarkkaa työtä. Muovisen korokerenkaan ja valurautaisen lattiakaivon yhdistämistä ei lähtökohtaisesti koskaan suositella, mutta jos näin päätetään tehdä, korokerengas ja kaivo tulee liittää toisiinsa 2-komponentti massalla ja erityisellä injektointitekniikalla. Jos lattiakaivon ja vedeneristeen liitäntä on tehty väärällä tavalla, on vesivahingon riski todella suuri.

Vesikalusteiden liitokset

Kolmas yleinen vesivahingon aiheuttaja on eri vesikalusteiden liitokset. Näistä erityisesti suihkun sekoittajan ja pesukoneen liitokset ovat riskialttiita, koska putket sijaitsevat monesti seinän sisällä, jolloin vuotovedet voivat helposti valua piilossa. Myös astianpesukoneen puutteelliset tai vaurioituneet liitokset ovat yleisiä vesivahingon aiheuttajia. Esimerkiksi rivi- ja kerrostaloissa joka kolmas vuotovahinko saa alkunsa kodinkoneista ja jopa 90 prosentissa tapauksista vesivahingon aiheuttaa astianpesukone. Jo viisi vuotta vanhan astianpesukoneen letku voi olla huonossa kunnossa ja näin ollen riskialtis. Astianpesukoneen alla tulee olla vuotokaukalo, vaikka sekään ei aina auta, jos letku vuotaa pikkuhiljaa. Vähimmillään vuodot aiheuttavat vahinkoja keittiökalusteisiin, mutta pahimmillaan vettä valuu pitkiä aikoja rakenteisiin. Tällaiset vuodot voivat aiheuttaa tuhansien eurojen vahinkoja, kun koko keittiö joudutaan purkamaan, lattiamateriaalit uusimaan ja kastuneet rakenteet kuivaamaan.

Viemäritukokset

Viemäreihin kerääntyy yllättävän paljon erilaista tukoksia aiheuttavia aineksia. Suihkun viemärissä voi olla esimerkiksi hiuksia, jotka ”kivettyvät” viemäriputkeen, varsinkin kun lattiakaivo liittyy vaakaviemäriin. Tukkeumat taas aiheuttavat sen, että vesi nousee lattian pinnalle. Kun näin käy useita kertoja, on suuri riski, että vesi pääsee puutteellisen vedeneristyksen johdosta imeytymään rakenteisiin. Huomioithan myös, että varsinkin lattiakaivottomissa tiloissa on oltava hyvin tarkkana viemärien toiminnasta.

Putkistovuoto

Vanheneva asuntokanta ja ikääntyvät putkistot ovat merkittävä syy vuotovahinkojen määrän nousuun. Monet suomalaiset talot ovat rakennettu 1970-luvulla, jonka vuoksi niiden saneeraustarve on suuri samanaikaisesti. Putkiremontteja toki tehdään paljon, mutta edelleen korjausvelka on todella suuri. Putkien vuodot aiheuttavat asunnoissa isoja vahinkoja hyvin laajalle alalle. Vanhoissa rakennuksissa putket ovat myös piilotettu rakenteisiin, eikä suojaputkia ole välttämättä käytetty, joten pienemmät vuodot eivät paljastu välttämättä heti.

Miten ennaltaehkäistä vesivahinkoja?

Pelkästään riskien tunnistaminen ei vielä riitä kosteusvaurioilta suojautumiseen, vaan ongelmia tulee myös ennaltaehkäistä. Varsinkin alla listatuista asioista kannattaa siis huolehtia, jotta vältytään ongelmilta tulevaisuudessa.

Tarkasta koneiden liitokset säännöllisesti

Yksinkertaisin keino vuotovahinkojen ennaltaehkäisemiseen on tarkastaa säännöllisesti LVI-laitteiden kuten pyykin- ja astianpesukoneiden liitäntäletkut.

Löysistä liitoksista ja murtuneista pesukoneiden putkista aiheutuneet vahingot ovat toiseksi yleisimpiä vuotoja suomalaiskodeissa. Niitä yleisempiä ovat ainoastaan vanhentuneiden käyttövesi- ja viemäriputkien aiheuttamat vuodot, joita voi torjua lähinnä putkiremontin avulla.

Toisin kuin putkiremontin tekeminen, pesukoneiden letkujen ja liitosten kunnossa pitäminen on helppoa ja useimmiten ilmaista. Liitosten testaaminen on helppoa: pyyhkäise talouspaperilla letkujen liitoksia sen jälkeen, kun koneet ovat olleet käytössä. Jos paperiin tulee vettä, liitoksessa on vuoto, ja se pitää korjata välittömästi.

Pyykin- tai astianpesukoneiden tai kylmälaitteiden huomaamaton vuoto saattaa paljastua vasta, kun tihkuva vesi on jo ehtinyt aiheuttaa tuhoa lattialle, keittiön kaapistoille ja muille kodin rakenteille.

Hanki vuotokaukalo pesukoneiden alle

Pesukoneiden alle on asennettava vuotokaukalo, joka estää veden valumisen rakenteisiin. Pyykinpesukoneen alle ei tarvitse asentaa vuotokaukaloa silloin, kun kone sijoitetaan lattiakaivolla varustettuun kylpyhuoneeseen. Kodin kylmälaitteiden alustat taas kannattaa aina suojata. Vuotokaukaloita voi nykyään tilata helposti suoraan eri verkkokauppojen ja vakuutusyhtiöiden kautta.

Vaihda viisi vuotta vanhan astianpesukoneen poistoletku

Astianpesukone on yleisin vuotovahingon aiheuttaja. Jos kotonasi on yli viisi vuotta vanha astianpesukone, sen poistoletku kannattaa vaihtaa. Kemikaalit heikentävät letkua, jolloin mekaaninen rasitus saa sen vuotamaan helposti. Ellet halua vaihtaa poistoletkua erikseen, päivitä se aina uuteen pesukoneen korjauksen yhteydessä, vaikka koneen ikä ei olisi vielä viittäkään vuotta.

Kun kodinkoneesi ikä lähenee kymmentä vuotta, on aika harkita uuden koneen hankkimista. Vahinkojen riskit kasvavat koneen iän myötä, minkä lisäksi vanha kone käyttää enemmän sähköä ja vettä. Koneen korjaaminenkaan ei ehkä ole taloudellisesti kannattavaa.

Jääkaappi ja pakastin voivat vuotaa

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että myös jääkaappi ja pakastin voivat aiheuttaa vesivahingon. Riski kasvaa erityisesti silloin, kun jääkaappi tai pakastin on sijoitettu pölyiseen tai kosteaan paikkaan, jossa ilma ei pääse kiertämään riittävästi.

Liian vähäinen ilmankiertotila laitteen ympärillä voi johtaa pakastimen tai jääkaapin ylikuumenemiseen. Samalla se lisää sähkönkulutusta ja voi pahimmillaan aiheuttaa paloriskin.

Erityisen herkkiä vuotovahingoille ovat kylmäkoneet, joissa on paineveteen kytketty jääpalakone. Kylmäkoneen kompressorin aiheuttama tärinä rasittaa liitoksia, mikä johtaa helposti liitosten vuotamiseen.

Näin estät pakastimen vuotamisen

Pakastin voi aiheuttaa vesivahingon, jos sulamisvesi pääsee valumaan rikkinäisestä haihdutusaltaasta lattialle tai sulamisvesi ohjautuu haihdutusaltaan ohi. Siksi myös kylmäsäilytyslaitteiden alle kannattaa asentaa vuotokaukalo.

Imuroi jääkaapin ja pakastimen takana oleva lauhdutin säännöllisesti.

Varmista, että sulamisvettä ohjaava aukko jääkaapin sisällä ei ole tukkeutunut.

Tarkasta myös, että sulamisvesiputki ohjautuu kompressorin päällä olevaan haihdutusaltaaseen ja että haihdutusallas on ehjä.

Valmistaudu putkiremonttiin hyvissä ajoin

Kun talon putkisto tulee 30−40 vuoden ikään, on aika valmistautua putkiremonttiin. Suunnittelu kannattaa aloittaa, vaikka vahinkoja ei vielä olisikaan sattunut. Kun taas samankaltaisia vahinkoja syntyy lyhyen ajan sisällä enemmän kuin kaksi, on remontti aloitettava hyvin nopeasti.

Sulje vesihana

Kun poistut kotoa, sulje aina lähtiessäsi pesukoneiden vesihanat. On tärkeää opetella tämä rutiini. Jokaisella asukkaalla on ns. vahinkojen ennaltaehkäisyvastuu ja vesihanan sulkeminen kuuluu niihin. Jos vesihanaa ei ole suljettu ja sattuu vesivahinko, saattaa olla, että vakuutusyhtiö evää korvaukset. Älä myöskään jätä pesukonetta päälle, kun poistut asunnosta.

Hanki vuotovahti

Vesivahinkoihin voidaan varautua myös uuden teknologian avulla. Vesivuotovahteja löytyy noin joka viidennestä omakotitalosta (19 %) ja jopa 40 % pitää niitä hyvänä keinona ehkäistä vesivahinkoja.

Kehittyneimmät ratkaisut ovat sovelluspohjaisia. Ne tunnistavat jopa mikrovuodot sekä seuraavat ja dokumentoivat jatkuvasti talon olosuhteita, kuten kosteutta ja lämpötilaa. Myös kodinkoneiden säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät vesivahinkojen syntymistä.

Tarkkaile putkistoa

Omakotiasujille putkiston kunnon tarkkailu on paras tapa varmistua, että vesivahinko ei pääse yllättämään. Kun talon putkisto on 30 vuotta vanha, olisi sen kuntoa syytä alkaa tarkkailla noin 10 vuoden välein kuntotarkastuksen avulla. Näin ollen putket osataan uusia ennen kuin jokin niistä alkaa vuotaa ja aiheuttaa vesivahingon. Tällä hetkellä etenkin rintamamies talojen osalta on syytä miettiä putkiremonttia, jos sitä ei ole jo aiemmin tehty.

Huolla viemäreitä

Vesilukkojen ja viemärien huolto kuuluu säännöllisiin tehtäviin, asuitpa omakotitalossa tai taloyhtiössä. Vaikka viemärien huoltaminen ei kuuluisi omalle vastuulle, on se syytä tehdä säännöllisesti. Tarkasta vesilukot ja poista niistä tukkeumat. Käytä erilaisia putkitukosten avausaineita putkien puhtaanapitoon. Myös lattiakaivot on syytä pestä säännöllisesti.

Anna ammattilaisen kytkeä astianpesukone

Joka kuudes vesivahinko johtuu väärästä asennuksesta tai rikkoutuneesta letkusta. Ammattilainen tietää mitä tekee ja myös vastaa tekemästään työstä. Näin varmistut asianmukaisesta kytkennästä.

Tilaa kosteuskartoitus

Kaikkia kosteusvaurioita ei havaitse välttämättä helposti. Silloin kun kosteusvaurio on piilevä, ainoa tapa selvittää rakenteiden kunto on tilata kosteuskartoitus eli kosteusmittaus. Kosteuskartoituksessa saat hyvän kuvan siitä, minkälaisessa kunnossa rakenteet ovat ja onko jossain kohtaa riskipaikkoja. Sikkum Täsmäkuivaus tekee kosteuskartoitukset ammattitaidolla ja nopeasti.

Miten tunnistan kosteusvaurion?

Joskus riskien tunnistaminen sekä ennaltaehkäiseminen eivät enää auta ja kosteusvaurio pääsee syntymään. Mutta miten jo syntyneen vaurion voi tunnistaa?

Kosteusvaurioita on hyvin useita erilaisia ja ne johtuvat monista eri syistä. Vaurio voi syntyä pikkuhiljaa tai se voi sattua yllättäen. Yllättävät ja isot vesivahingot tunnistaa yleensä helpommin, mutta piilevät vahingot voivat jäädä huomaamatta pitkäksi aikaa.

Alla joitakin kosteusvaurion tunnusmerkkejä:

Vettä ilmestyy rakennuksen ulkopuolelle
Vettä ilmestyy huonetiloihin
Vesi häviää lämmitysverkostosta, pattereissa on usein ilmaa
Vesimittari pyörii, vaikka kulutusta ei ole
Paineenkorotuspumppu käy usein tai jatkuvasti
Vesilasku suurenee odottamattomasti
Lämmityskulut nousevat
Kylmävesihanasta tulee lämmintä vettä
Talousvedessä on maku- tai värihaittoja
Kuuluu vuotoääniä
Rakenteet kostuvat
Rappaus irtoilee ja lohkeilee
Kalkkihärmää ilmestyy betoni- ja tiilipinnoille
Maali kupruilee ja irtoilee lattian rajassa
Tapetti kupruilee ja irtoilee
Maalien väri muuttuu
Puu tummenee
Rakennuslevyt turpoavat
Parketti turpoaa ja lattiapinnoite irtoilee, liimatut saumat irvistelee
Muovimatot kupruilevat ja saumat aukeavat
Keraamiset laatat irtoavat alustastaan
Komerot ja huoneilma haisevat tunkkaiselle
Kellarissa on ummehtunut haju
Rakenteiden pinnoilla näkyy homepilkkuja
Kalusteet turpoavat

Jos vesivahinko sattuu, miten toimin?

Kosteusvaurio omassa kodissa on kova paikka. Vesivahingon leviämistä ei koskaan saa jäädä odottelemaan, sillä ripeä toiminta pelastaa paljon. Vahingon iskiessä seuraa siis näitä ohjeita:

Sulje hana tai päävesijohto.
Varmista, etteivät sähkölaitteet altistu vedelle.
Kuivaa valunut irtovesi mahdollisimman huolellisesti.
Jos asut kerros- tai rivitalossa, ilmoita vesivahingosta isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.
Jos asut omakotitalossa, soita vahinkotarkastajalle ja tilaa kosteuskartoitus.
Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle.
Tilaa kuivauspalvelu.
Tilaa tilojen remontti.

Kun vesivahinko sattuu, hyvässä tapauksessa paikalla häärii pian joukko ammattilaisia. Isännöitsijä, huolto- ja kuivausfirman väki sekä vauriotarkastaja aloittavat työnsä heti.

Kun vauriotarkastaja tulee paikalle tutkimaan kosteusvauriota, varmistetaan vuotokohta ja että vettä ei tule enää mistään lisää. Samalla hän tutkii, onko lattioissa, seinissä, kiinteissä kalusteissa tai muualla talossa kosteutta. Vaurioituneet tilat valokuvataan.

Vauriotarkastusraportista selviää ongelman syy, laajuus sekä suositus korjaustoimenpiteistä. Isännöitsijä toimittaa kyseisen raportin vakuutusyhtiöön. Usein vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen pelkästään tämän raportin perusteella, eikä yhtiön vahinkotarkastaja tule välttämättä ollenkaan itse paikan päälle.

Vesilammikot kuivataan, kastuneet purettavissa olevat pinnat irrotetaan ja paikalle raahataan kuivauslaitteet. Kodin kuivattaminen takaisin asuinkuntoon on viikkojen projekti. Jos taas asialle ei tehdä mitään, korventavat seuraukset kuitenkin huomattavasti enemmän.

Kukkiiko jo?

Kiinteistövakuutus ei korvaa hoitamattoman kosteusvaurion synnyttämän homevaurion korjaamiskuluja. Lämpö nopeuttaa homeen muodostumista ja homevaurio voikin syntyä jo 1–2 viikossa.

Vaurion vakavuus taas riippuu vuotaneen veden laadusta. Jos vesi on puhdasta, vuoto havaitaan nopeasti ja rakenteet saadaan kuiviksi, voidaan homevauriolta välttyä. Jos taas vesi on harmaata keittiövettä tai mustaa viemärivettä, jossa on ulosteperäistä ainetta, syntyy mikrobivaurio välittömästi. Eloperäiset rakennusmateriaalit, kuten puulevy, vaneri, kipsi, kartonki, mineraalivillat tai vanhat luujauhosta valmistetut tasoitteet muuttuvat vaarallisiksi joutuessaan kauaksi aikaa kosketuksiin kosteuden kanssa, vaikka vesi olisikin puhdasta.

Useimmiten kosteus- ja homevauriot saadaan korjattua. Jos kuitenkin vettä on tihkunut esimerkiksi puisiin rakenteisiin vuosikausia, voi koko talo olla jo homeessa. Tällöin purkaminen voi tulla halvemmaksi kuin talon korjaaminen. Sen sijaan kerrostaloissa toivottomia tapauksia ei ole juuri koskaan.

Se joka mokaa, maksaa

Kosteusvaurion jälkipyykkikin on mahdollista hoitaa sopuisasti, vaikka joskus oikeustaju on koetuksella.

Korvausasiat eivät ole mutkattomia. Tyypillisin osakkaan oikeudentajua koetteleva esimerkki on asukkaan vuotava tiskikone. Tapauksista neuvotellaan taajaan, koska yksinkertaista oikeuskäytäntöä ei ole. Tyypillisesti tällaisissa tapauksissa kiinteistön vesi- ja putkiverkkoon hyväksytyin liitännöin liitetty tiskikone pulauttaa vedet keittiön lattialle. Seurauksena syntyy kosteusvaurio, kun vettä imeytyy talon rakenteisiin.

Jos tiskikoneen vuoto ei johdu asukkaan huolimattomuudesta, hän ei ole vastuussa kiinteistön korjaamisesta. Vahinkoa ei siis makseta hänen vakuutuksistaan, eikä hänen tarvitse maksaa omavastuun ja ikäpoistojen osuutta. Vaikka tiskikone onkin asukkaan omaisuutta, korjauskulut korvataan taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta – siinä missä vuotavan putken tai tulvivan lattiakaivonkin aiheuttamat vahingot.

Yksittäisen ihmisen tai perheen kotivakuutus ei korvaa taloyhtiön kiinteistön korjaamisesta aiheutuneita kuluja. Jos asukas on laiminlyönyt tiskikoneen käyttöohjeita tai huolimattomuuttaan aiheuttanut vahingon, voidaan korvauksia yrittää hakea kotivakuutuksesta.

Kun vesivahinko pilaa asukkaan yksityisomaisuutta, voi esimerkiksi pilaantuneista huonekaluista saada korvausta kotivakuutuksesta – ei kiinteistövakuutuksesta. Jos vuotanut tiskikone on uusi, voi vakuutuskorvausten jälkeen maksettavaksi lankeavan summan yrittää tuotevastuun nimissä periä koneen valmistajalta, maahantuojalta, myyjältä tai tiskikoneen asentaneelta liikkeeltä.

Pääsääntö kaikissa korvausasioissa aina on, että mokaaja maksaa. Jos on tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttanut vahingon, joutuu siitä vastuuseen.

Selusta kannattaa varmistaa

Valtaosa kosteusvaurioiden jälkiselvittelyistä menee hyvin, mutta joskus joudutaan turvautumaan juristin apuun.

Olisi hyvä, jos eteen tulevien kosteusvauriotilanteiden varalle olisi taloyhtiössä sovittu selvät menettelytavat. Joka tapauksessa taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin tehtävä on huolehtia, että paikat tulevat kuntoon mahdollisimman nopeasti ja talossa asuminen voi jatkua. Riitelyn voi hoitaa myöhemmin.

Vedet saattavat ajan mittaan kuivua, mutta vaurio jää aina. Nopea toiminta maksaa itsensä takaisin. Myös kattavat kosteusmittaukset taloyhtiön kuntoarvion yhteydessä antavat luotettavaa tietoa taloyhtiön kiinteistön kunnosta. Kuntoarvion perusteella voidaan priorisoida tulevia remontteja. Yksi hyvä tapa ehkäistä kosteusvaurioita on hoitaa putkiremontti pois alta, ennen kun kalliiksi käyviä vuotoja alkaa syntyä.

Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä:

Sikkum Täsmäkuivaus
Tomi Lindström, vahinkokartoittaja
045 137 8820
tomi@sikkum.fi
www.sikkum.fi

Artikkeli:

Tomi Lindström, Sikkum Täsmäkuivaus

Lähteet:

if.fi
meillakotona.fi
rakennusmaailma.fi
popvakuutus.fi
suomela.fi
rakennusteollisuus.fi
koti.ts.fi
kotitalolehti.fi

Miten ennaltaehkäistä vesivahinko? – Miten tunnistan riskit ja vältän vesivahingon ennalta?