Kun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, nousee olennaiseksi osaksi hanketta kokonaisvaltaisen kosteudenhallintaprosessin suunnittelu sekä toteutus. Olipa kyseessä sitten hankesuunnittelu-, työmaa- tai rakennuksen käyttöönottovaihe, toimii kosteudenhallinnan prosessit keskeisenä osana jokaista rakennushankkeen vaihetta.

Uusi asetus edellyttää kosteudenhallintaselvitystä

Ympäristöministeriön laatima rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskeva uusi asetus astui voimaan 1.1.2018. Asetuksen myötä kaikilta rakennusluvan alaisilta rakennushankkeilta edellytetään tänä päivänä kosteudenhallintaselvityksen laatimista. 

Uudistuksen tavoitteena on välttää kosteudesta aiheutuvia haittoja, jotka tulevat joka vuosi erittäin kalliiksi kansanterveydelle ja -taloudelle. Uusi asetus noudattaa pitkälti vanhaa rakennusmääräyskokoelmaa, mutta tarkentaa varsinkin rakennuksen suunnitteluun sekä rakentamiseen liittyviä säännöksiä, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista terveellisempään ja turvallisempaan suuntaan. 

Selvityksen laajuuteen vaikuttaa hankkeen laatu ja luonne, sillä eri tyyppisille rakennushankkeille on omat edellytyksensä. Kuitenkin jokaisen selvityksen tulee arvioida hankkeen kannalta kriittiset kosteusriskit sekä esitellä toimet niiden torjumiseksi. Suunnitelmasta selviää myös käytetyt rakennusmateriaalit, niiden suojaustoimet sekä rakenteiden kuivumisen varmistaminen. Samalla selvitykseen nimetään kaikki työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen aikana vastuussa olevat henkilöt. 

Työmaan kosteudenhallinta

Keskeiseksi teemaksi rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessin kannalta nousee työmaat. Näin varmistetaan terveydellisten haittojen väheneminen sekä rakennuskustannuksien säästäminen. Tärkeiksi tavoitteiksi työmailla nousee kosteusvaurioiden synnyn estäminen, rakenteiden riittävä kuivuminen sekä kuivaustarpeen ja materiaalihukan pienentäminen.

Työmaan kosteudenhallinta jaetaan seuraaviin osiin:

  • Kosteusriskien kartoitus
  • Kuivumisaika-arviot
  • Olosuhdehallinta
  • Kosteusmittaussuunnitelma
  • Organisointi, seuranta ja valvonta

Myös työmaalle laaditaan kosteudenhallintasuunnitelma, joka sisältää kaiken riskien kartoittamisesta, vahinkojen torjuntaan, toimien dokumentointiin, materiaali- ja laitevalintoihin, suojaukseen, kosteudenvalvonnan organisointiin, kuivatukseen sekä rakennuksen käyttöohjeisiin saakka. 

Kosteudenhallinta pohjautuu Kuivaketju10 toimintamalliin

Kuivaketju10 on toimintamalli, joka ohjaa koko rakennusprosessin kosteudenhallintaa aina mahdollisten riskien torjunnan suunnittelusta, torjunnan luotettavaan todentamiseen saakka. Myös Ympäristöministeriön uusi asetus suosittelee käyttämään Kuivaketju10 toimintamallia rakennushankkeiden kosteudenhallintaan.

Toimintamalli sisältää riskilistan ja todentamisohjeen, jotka pohjautuvat kymmeneen keskeisimpään kosteusriskiin. Kokonaisvaltaisen toimintamallin avulla onnistutaankin välttämään yli 80 % yleisimmistä kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista. 

Samalla Kuivaketju10 -toimintamalli mahdollistaa kosteusriskien kokonaisvaltaisen hallinnan sitouttamalla kaikki hankkeen parissa toimivat ammattilaiset yhden toimintasuunnitelman alle. Näin ollen kaikki he yhteistyössä varmistavat, dokumentoivat ja todentavat riskilistan sekä todentamisohjeen mukaiset riskikohdat.

Kuivaketju10 alkaa, kun rakennushankkeeseen ryhtynyt yritys tai yksityishenkilö päättää sitoutua toimintamallin noudattamiseen. Päätöksen tehtyään kyseisen tahon tulee seuraavaksi nimetä hankkeen alkuvaiheessa kosteudenhallintakoordinaattori, jonka tehtävä on valvoa ja ohjata prosessin toteutumista.

Kosteudenhallintaprosessin rakentuminen

Kokonaisvaltainen kosteudenhallintaprosessi rakentuu aina useista eri vaiheista, jotka yhdessä edesauttavat mahdollisimman terveen ja pitkäikäisen rakennuksen syntyä. Ainoastaan kaikki osa-alueet huomioon ottaen onnistutaan rakentamisen riskikohdat torjumaan ja näin ollen myös ennaltaehkäisemään kosteudesta aiheutuvat haitat.

Kokonaisvaltainen kosteudenhallintaprosessi rakentuu seuraavista osa-alueista:

Vaiheet

Prosessin aikana on tarkoitus listata kaikki asiat, jotka rakennushankkeen eri vaiheissa tulee kosteudenhallinnan osalta huomioida. Erityistä huomiota kiinnitetään luonnollisesti erilaisiin riskikohtiin. 

Vaiheet etenevät seuraavanlaisesti:

Hankesuunnittelu

  • Aluksi määritetään rakennushankkeen tavoitteet. Valmisteluun luetaan myös tarvittavien selvitysten laatiminen sekä hankkeen toteutusmuodon alustava määrittäminen.

Rakennussuunnittelu 

  • Tämä vaihe sisältää mitoitettujen suunnitelmien ja tuotemääritysten laatimisen, rakentamista sekä rakennuspalveluiden ostamista varten. Toteutussuunnitteluun sisältyy myös tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu.

Rakentamisen valmistelu 

  • Rakentamisen valmistelussa organisoidaan rakentaminen, kilpailutetaan rakentamistehtävät, käydään sopimusneuvottelut sekä solmitaan tarvittavat urakka- ja hankintasopimukset.

Rakentaminen

Rakentamisvaiheessa varmistetaan sopimuksen mukainen toteutus, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Vastaanottotarkastuksen avulla taas todennetaan rakennuksen valmistuminen. 

Käyttöönotto

Rakennuksen käyttöönotto vaiheessa varmistetaan kaikkien järjestelmien toiminta ja annetaan käytön opastusta.

Osapuolet

Eri osapuolten vastuut ja näiden roolien merkitys ovat iso osa toimivaa kosteudenhallintaprosessia. Jokaisen kun tulee tuntea tarkkaan omat velvoitteensa ja rajanvedot työnkuvassa. Vaihe sisältää myös paneutumisen rakennushankkeeseen kokonaisuutena, täydentäen myös kuivaketjua eri osapuolten velvollisuuksilla.

Osapuoliin luetaan seuraavat toimijat:

Tilaaja / rakennuttaja

  • Tilaajan ja rakennuttajan tulee yhdessä asettaa hankkeen tavoitteet, listata sen puitteissa kaikki erityisvaatimukset sekä laatia suunnitteluohjeet.

Suunnittelijat

  • Suunnittelijoiden pääasiallinen tehtävä on suunnitella kosteusteknisesti toimivia sekä rakennuksen kuivana pidon kannalta tarvittavia ratkaisuja. Isompien rakennushankkeiden taustalla toimii kuitenkin usein kokonainen suunnittelijatiimi, joiden tehtävät ja roolit jakautuvat erityisosaamisten kautta.

Materiaalitoimittajat

  • Materiaalitoimittajilta edellytetään kosteushallittua valmistusta sekä materiaalien kuivana pitoa niin varastoinnin, siirtojen kuin myös kuljetuksen suojauksen osalta.

Toteuttajat 

  • Myös toteuttajien tulee varmistaa omalta osaltaan hankkeen kosteudenhallinta laatimalla tarvittavat toteutussuunnitelmat sekä hallitsemalla olosuhteita rakennushankkeen aikana ja sen jälkeen. Olennaista heidän kannaltaan on myös kuiva toteutus varastoinnin, siirtojen sekä asentamisen osalta.

Rakenteet

Rakenteiden kannalta tulee miettiä, mitkä ovat mahdolliset riskikohdat ja miten juuri kyseisen projektin sisältämiä rakenteita voidaan toteuttaa kosteusturvallisesti. Aina tulee myös projektikohtaisesti käydä läpi jokaisen rakenneosan tyypillisimmät kosteusvauriotyypit ja niiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet.

Rakenteet jaetaan seuraaviin osiin:

  • Alapohja ja perustukset
  • Välipohjat
  • Yläpohjat ja vesikatto
  • Ulkoseinät
  • Erityistilat (joihin kuuluu märkätilat, parvekkeet, terassit ja pihakannet)
  • Yksityiskohdat (joihin luetaan höysulkujen läpimenot ja liitokset)

Suunnitellut toimet

Tarkoituksena on etukäteen suunnitella kosteudenhallinnan eri vaiheiden sisältämät toimet. Näihin toimialueisiin luetaan riskit, suojaustoimet, kuivatus toimenpiteet sekä mittaukset. Myös velvollisuus tutustua erillisiin ohjeisiin toimii olennaisena osana rakennushanketta (esimerkiksi pientalorakennuttajien ohjeistukset) sekä hankekohtaisen kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen.

Onnistunut hanke riippuu oikeista ammattilaisista

Kun olet aikeissa lähteä rakennushankkeeseen, tutustu tarkkaan yllä oleviin prosesseihin. Heti hankkeen alussa avuksi kannattaa myös värvätä kosteudenhallintaan erikoistunut koulutettu kumppani, joka osaa neuvoa ja ohjata kosteudenhallintaprosessia päämääränään kustannustehokas, mutta silti terve ja aikaa kestävä rakennus. 

Ota siis yhteyttä, kun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi!