SE TÄSMÄLLINEN KUIVAUSPALVELU

Keväisin lämpöasteet sahaavat hiljalleen plussan puolelle ja taas takaisin pakkaselle. Kaatumiset ja liikenteen vaaratilanteet eivät kuitenkaan ole ainoita ongelmia, joita sulava lumi ja jäinen maa voivat tuottaa. Ongelmaksi koituvat myös sulamisvedet, jotka pahimmillaan aiheuttavat kosteusvaurioita ja uudelleen jäätyessään tukkivat sadevesikaivoja ja viemäreitä.

Lumi aiheuttaa vaaratilanteita

Kiinteistöjen katot notkuvat keväisin lumen painosta ja hitaasti etenevä sulaminen vain kasvattaa päivä päivältä ongelmien ja riskien mahdollista toteutumista. Lumen paino voi pahimmassa tapauksessa johtaa myös katon romahtamiseen, varsinkin jos kyseessä on tasakattoinen tai kevyempi rakennelma.

Katolle kerääntyvät sulamisvedet taas voivat päästä tunkeutumaan vesikatteen saumoista ja läpivienneistä yläpohjan rakenteisiin, joissa ne kylvävät tuhoa. Esimerkiksi Mikkelin Päämajamuseossa on juuri ilmennyt tapaus, jossa katolla ollut lumi oli aluksi muodostanut jääpadon. Lopulta vesi pääsi paineella läpi peltikaton saumoista ja vuosi suoraan katon läpi näyttelytiloihin. Lisätietoa tapauksesta löydät Ylen sivuilta täältä.

Vaaratilanteita aiheutuu myös vääjäämättä pihaa käyttäville, jos suurina massoina putoavaa sulamislunta ei tiputeta oikeaoppisesti katolta. Lumenpudotusta ei kuitenkaan tule suin päin itse hoitaa, sillä toimenpide tulee tehdä oikein ja turvallisesti, erityisvarusteita kuten eristyspuomeja ja turvavaljaita käyttäen. Avuksi kannattaa siis pyytää ammattilainen.

Lumen määrään tulisi kiinnittää huomiota myös terasseilla ja parvekkeilla, sillä näissä rakenteissa sulamisvedet aiheuttavat pahimpia kosteusvaurioriskejä. Olisikin hyvä, jos taloyhtiö järjestäisi aina lumenluonnin edellä mainituista osista taloa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että loppupeleissä huolehtiminen terasseista ja parvekkeista kuuluu osakkaiden vastuulle. 

Sulamisvesi tukkii kaivoja ja aiheuttaa vaurioita

Kun lumi on saatu turvallisesti tiputettua alas katoilta ja parvekkeilta, tulisi massat siirtää varmuuden vuoksi vähintään metrin etäisyydelle talon seinistä. Näin pystytään ennaltaehkäisemään suurin osa sulamisvesien mukanaan tuomista ongelmista. 

Keväisin kaivot, salaojat ja viemärit voivat myös jäätyä sulamisvesien takia, jolloin vettä alkaa kerääntyä teille ja pihamaille. Samalla veden päästessä lähelle rakenteita, voi se päätyä läpivientien kautta rakenteiden sisälle ja aiheuttaa sitä kautta vaurioita. Teillä sulamisvesi taas aiheuttaa asfaltin rapautumista ja ikäviä reikiä, jotka vaikeuttavat liikenteen kulkua ja aiheuttavat vaaratilanteita.

Muista myös, että vaikka maan kallistukset olisivatkin tehty oikeaoppisesti talosta pois päin, salaojat toimisivat kunnolla ja lattia olisi nostettu riittävän korkealle maasta, voi kosteusuhkia silti muodostua. Pelkästään jo syöksytorvesta keväisin talon nurkille ropisevat suuret vesimäärät voivat pahimmillaan aiheuttaa kosteusvaurioita. 

Kallistuksia ei kannata myöskään alkaa korjaamaan maan ollessa vielä jäässä. Helpompi toimenpide kun tässä vaiheessa on turvavälin kasvattaminen talon ja lumimassojen välillä. Tarvittaessa voidaan myös muodostaa pieniä puroja, joita pitkin sulamisvedet pystytään johdattamaan pois päin talosta. 

Ongelmat kulkevat käsi kädessä rakennusvirheiden kanssa

Isoimmassa roolissa kaikkien ongelmien osalta ovat mahdolliset puutteet ja virheet rakennustekniikassa. Näin ollen mahdolliset virheet ja riskikohdat, yhdessä sulamisvesien kanssa, luovat aina pahimmat ainekset katastrofiin. Tarkkana tulee olla varsinkin vanhojen rakennuksien kohdalla. Esimerkiksi monissa rintamamiestaloissa kellariin pääsee lirisemään keväisin vettä suoraan ikkunoista. 

Näin ollen oman kodin riskirakenteiden tunnistaminen, ja sitä kautta ongelmien ennaltaehkäiseminen, on tärkeää. Ongelmat tulisi huomata ajoissa, kun suurimmat vauriot eivät ole vielä ehtineet syntyä ja pahimmat korjauskustannukset pystytään vielä välttämään. 

Jos sinua huolettaa kotisi mahdolliset riskirakenteet, paras ratkaisu on pyytää paikalle ammattilainen, joka onnistuu kosteusvauriokartoituksen avulla tunnistamaan potentiaaliset riskikohdat ja jo mahdollisesti syntyneet vauriot.