SE TÄSMÄLLINEN KUIVAUSPALVELU

Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyy monia harhaluuloja ja uskomuksia. Me päätimme rikkoa niistä muutaman ja tarkastella, miksi ne ovat syntyneet ja mistä kyseisissä tilanteissa todellisuudessa onkaan kyse.

 

Ilmanvaihdon rakennevuodot voidaan sekoittaa painovoimaiseen ilmanvaihtoon

Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista. Siksi ilman rakennevuotoja luullaan usein virheellisesti painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi. Todellisuudessa rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo puuttuvasta tai puutteellisesta ilmanvaihdosta. Jos korvausilma kulkeutuu asuntoon rakennevuotojen, postiluukun tai viemärin kautta, tuo se sisäilmaan mukanaan hajuhaittoja sekä epäpuhtauksia.

Valitettavasti huonoon sisäilmaan tottuu yllättävän nopeasti, joten keinoja sen parantamiseen jaksetaan harvoin selvittää. Useimmissa tapauksissa kodin ilmanvaihdon saisi kuitenkin hoidettua kuntoon muutamalla satasella. On myös hyvä tietää, että ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Täten taloyhtiöiden asukkailla on oikeus vaatia tarvittavia korjauksia. Ilmanvaihdolla kun on loppupeleissä suuri vaikutus sekä asunnon kuntoon että asukkaiden hyvinvointiin.

Ikkunanpielet ja ovenraot

Suomessa on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Niistä noin 600 000 asunnossa on täysin koneellinen ilmanvaihto, jossa ilmaa sekä tuodaan että poistetaan asunnosta koneellisesti. Koneellinen ilmanvaihto löytyykin jo useimmista 2000-luvulla rakennetuista kodeista.

Kuitenkin yli kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa on yhä painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Näitä järjestelmiä kun suosittiin aiempien vuosikymmenten rakentamisessa.

Painovoimainen ilmanvaihto ymmärretään helposti väärin. Monet luulevat, että heidän kotonaan raitis ilma tulee sisään ikkunanpielistä ja lattianraoista. Tällöin asukkaat usein kuvittelevat rakennevuotojen tarkoittavan painovoimaista ilmanvaihtoa, mikä ei pidä paikkaansa. Tämä rakenteiden läpi asuntoon vuotava ilma kun tuo sisäilmaan mukanaan epäpuhtauksia, joista osa voi olla jopa terveydelle haitallisia. Joskus ne voi aistia sisäilmasta poikkeuksellisina hajuina, mutta monia epäpuhtauksia ei edes huomaa. Ilman vaihtuminen on tällöin lisäksi riittämätöntä, mikä aiheuttaa tunkkaisuutta ja heikentää luonnollisesti myös ilman laatua.

Toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteusvaurioita

Todellisuudessa toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää aina korvausilma- ja poistoilmaventtiileitä, ihan niin kuin koneellinen ilmanvaihtokin, mutta ne vain toimivat ilman koneita. Tällöin ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eroon, sillä lämmin ilma pyrkii aina ylöspäin. Myös tuulella on suuri vaikutus, sillä se luo imua ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla.

Jotta ilma vaihtuisi riittävästi, korvausilmaventtiilit pitäisi löytyä jokaisesta makuu- ja oleskeluhuoneesta. Poistoilmaventtiilit taas sijoitetaan keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc:hen ja vaatehuoneeseen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että asunnossa pitää olla yksi korvausilmaventtiili aina 20 m² kohti. Näin korvausilmaa tulee riittävästi ja sisällä syntyvät epäpuhtaudet sekä kosteus pääsevät kulkeutumaan asunnosta ulos.

Toimiva ilmanvaihto on tärkeää paitsi asukkaiden hyvinvoinnille sekä asumismukavuudelle, mutta myös asunnon kunnolle. Kosteutta syntyy jatkuvasti esimerkiksi ruoanlaitosta, pyykkien kuivatuksesta sekä suihkussa käymisestä. Jos se ei pääse ulos, pinnoille kertyvä kosteus voi aiheuttaa maali- ja tapettivaurioita sekä kylpyhuoneen kosteusvaurioita. Samalla se luo suotuisat kasvuolosuhteet mikrobikasvustoille. Näin ollen oikein toimiva ilmanvaihto ylläpitää asunnon arvoa sekä vaikuttaa asunnon energiankulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie aina enemmän energiaa.

Pullotalossa ilma etsii oman reittinsä

Korvausilmaventtiilien puuttumisen aiheuttamat ongelmat korostuvat asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Raittiin ilman pitäisi päästä asuntoon hallitusti korvausilmaventtiilien kautta. Todellisuudessa noin miljoonasta suomalaiskodista korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan. Moniin 1970–1990-luvuilla rakennetuihin asuntoihin ne jätettiin asentamatta, koska taloista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Näihin taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka imee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsisi sisään. Asukkaiden on siis avattava ikkunoita, jotta ilma vaihtuu eikä asuntoon synny alipainetta.

Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, koneellinen poistoilma imee ilman sieltä mistä saa – rakenteiden raoista, postiluukun kautta käytävästä, pistorasioiden läpi seinistä tai viemäreistä. Välillä asukkaat myös tukkivat itse venttiileitä vedon tunteen tai melun vuoksi. Vanhoissa taloissa rautaluukun takana olevia venttiileitä on saatettu jopa tapetoida umpeen.

Ilmanvaihdon voi laittaa helposti kuntoon

Puutteellinen tai puuttuva ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus. Korvausilmaventtiilejä voi asentaa myös jälkikäteen. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Esteeksi nousee se, etteivät ihmiset tule ajatelleeksi, että oman kodin ilmanvaihtoa voisi tai pitäisi parantaa. Ilman tulisi kuitenkin vaihtua asunnossa kaksi kertaa tunnissa. Ilman korvausilmaventtiilejä tämä ei toteudu.

Onneksi kodin ilmanvaihdon parantaminen on kuitenkin yleensä helppoa. Korvausilmaventtiilien asennuspaketteja löytyy valmiina erilaisiin kohteisiin. Seinään voi porata uuden läpiviennin venttiilin asennusta varten. Jos ikkunassa on puinen tuuletusluukku, venttiilin voi helposti asentaa siihen. Vanhojen talojen seinissä oleviin rautaluukkuihin löytyy oma venttiilimallinsa. Moniin kohteisiin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin, joka säätää itseään termostaatilla lämpötilan mukaan. Tämä sopii erityisesti ihmisille, jotka ovat herkkiä vedon tunteelle.

Helpoiten ilmanvaihdon parantamisen voi aloittaa kodeissa, joissa venttiilit on vain tukittu. Tilanne paranee avaamalla ja puhdistamalla venttiilit. Jos korvausilmaventtiilit ovat rikki, ne kannattaa vaihtaa ehjiin. Vaiva on pieni, mutta vaikutus asumismukavuuteen suuri. Vanhan venttiilin voi vaihtaa esimerkiksi termostaatilla toimivaan malliin.

Uusissa korvausilmaventtiileissä on mahdollista käyttää tehokkaita F7-luokan hienosuodattimia, jotka nappaavat lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Korkealaatuinen suodatin auttaa ehkäisemään terveydelle haitallisten pienhiukkasten pääsyä sisäilmaan. Tarvittaessa uusiin venttiileihin saa myös äänenvaimentimen, joka vaimentaa ulkoa kantautuvaa melua.

Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Asunto-osakeyhtiöissä asukkaiden kannattaa nostaa ilmanvaihdon ongelmat taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tietoon ja kysyä, miten ne aiotaan korjata. Jos asia ei etene, aiheesta voi soittaa kunnan terveystarkastajalle. Korvausilmaventtiilien asentaminen on niin edullista, ettei remontin takaisinmaksuaikoja tarvitse edes miettiä.